Skip to Menu Skip to Search Ota meihin yhteyttä Finland Nettisivut ja kieliversiot Skip to Content

Kuulovamman syntyminen saattaa kestää vuosia. Pelkkä pitkäaikaisvaikutuksen ehkäiseminen ei motivoi riittävästi suojainten käyttöön.

Kuulonsuojaimia tulisi käyttää aina kun melutaso nousee yli 80 dB(A). On työnantajan velvollisuus hankkia kuulonsuojaimet työntekijän käyttöön. Kun päivittäinen melualtistus ylittää 85 dB(A) työpaikalla, on laadittava meluntorjuntaohjelma. Lisäksi alueet, joilla päivittäinen melualtistus ylittää yli 85 dB(A), on merkittävä.

Miksi kuulonsuojaimia ei haluta käyttää?

Suojaimia käytetään kyllä, kunhan käytön välitön hyöty koetaan tärkeämmiksi kuin välitön haitta.  Pitkäaikaisvaikutus eli kuulovamman syntyminen, joka saattaa kestää parikymmentäkin vuotta, ei usein ole riittävä motivaatio suojainten käyttöön. Toisaalta, jos melutaso lähenee 100 dB(A), suojaimia käytetään melko varmasti.

Kuulonsuojainten käyttömotivaatiota heikentäviä tekijöitä on useita: 

  • Tiedonpuute
    Jokaisen työntekijän on tiedettävä miksi suojaimia käytetään ja miten niitä käytetään: eri suojainyhdistelmät, niiden oikea käyttö, huolto ja vaihtotarve. Suojainten käyttämättömyyden seurauksista tulee kertoa: kuulovamman synty, miten kuulovamma hankaloittaa elämää ja miten kuulonsuojaimet oikein käytettynä suojaavat kuulovammalta. Työntekijöille on myös syytä painottaa lyhyidenkin käyttämättömyysjaksojen suurta merkitystä suojaimen vaimennuskykyyn. 
  • Vaimennusteho
    Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian tehokkaasti melua, ne myös saattavat estää hyödyllisen kommunikaation, työntekijä ei kuule muita työntekijöitä ja heidän neuvojaan ja varoituksiaan, ja myös tärkeät varoitusäänet voivat jäädä kuulematta. Joskus on myös tärkeää kuulla koneen käyttöääni ja mahdolliset muutokset äänessä. Tehokkaasti vaimentavat suojaimet saattavat myös olla painavammat kuin suojaimet, joiden vaimennus on heikompi mutta riittävä kyseiseen työtehtävään. Jos työssä vaaditaan paljon keskustelua muiden työntekijöiden kanssa, suojaimet tulee valita kommunikaation mahdollistavien suojainten joukosta. 
  • Käyttömukavuus
    Puristavat, hiostavat ja käyttäjälle jollakin tavalla sopimattomat kuulonsuojaimet ovat epämukavat. Suojainten sopivuus työtekijälle kannattaa varmistaa koekäytöllä ja työhön soveltuvia suojaimia tulisi olla ainakin muutama malli, joista valitaan kullekin työntekijälle sopivat. Kuulonsuojainten käyttö muiden päänalueen suojainten kanssa on haastavaa ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Suojaimet eivät myöskään saa aiheuttaa työtekijälle terveydellistä haittaa, joten tulee varmistaa ettei työntekijä ole allerginen millekään suojaimen materiaalille.

Haittojen poistaminen lisää suojainten käyttöä

Suojaimista koituvat välittömät haitat tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan poistamaan, jotta suojaimia käytettäisiin. Suojaimet ovat aina henkilökohtaiset. Kuulonsuojaimissa käytettävä elektroniikka, kuten esim. mahdollisuus kuunnella radiota tai musiikkia  voi lisätä käyttöastetta merkittävästi, joskin tällaiset suojaimet ovat yleensä myös painavampia, joka voi taas vähentää käyttömukavuutta joillakin käyttäjillä.

Suojainten käyttöä työpaikalla tulee seurata ja käyttämättömyyteen on syytä puuttua, mutta menetelmien ei tarvitse olla pelkkien määräysten antamista vaan se voi tapahtua keskustelun kautta, jossa kumpikin osapuoli saa suunvuoron. Miksi kuulonsuojaimia ei käytetä?  Miten voitaisiin helpottaa käyttöä? Kun löydetään sopivat keinot, voidaan sopia kuka vie asiaa eteenpäin. Suojainten käytön sujuvuuden varmistaminen on jatkuva prosessi työpaikalla ja jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että prosessi toimii. 

Heli Koskinen
Senior Specialist, Personal Protective Equipment